Ukri ry

Tunnetko nuorta tai ikäihmistä, jolle tästä projektista voisi syntyä iloa arkeen?

“Löytäjä saa pitää” on Sataman nuorten, joensuulaisten ikäihmisten ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Joensuun kampuksen yhteisproduktio, jossa yhdistyvät tanssi, äänimaisemat, kuva sekä puhe.  Produktion tavoitteena on synnyttää sukupolvien välistä vuorovaikutusta, kohtaamista ja läsnäoloa ja avata aihetta yleisölle. Prosessissa hyödynnetään mm. devising- sekä voimauttavan valokuvauksen menetelmää*.

Ryhmäprosessin tuloksena syntyvä teos käsittelee ihmisen elämänkaaren eri vaiheisiin liittyviä unelmia ja onnenaiheita. Menneestä on mahdollista tehdä löytöjä, jotka vahvistavat elämää tässä ja nyt. Muistojen kautta nykyisyyden voi nähdä toisin. Eri ikäisten esiintyjien kokemusten peilauduttua toisiinsa, voi löytyä jotain ennalta arvaamatonta…toivoa? unelmia?

Prosessi alkaa 30.8.2009.

Löytäjä saa pitää -prosessin vetovastuullisia ovat teatteri-ilmaisun ohjaaja Ulla Lehmusoksa (Teatteri Satama) ja lehtori, YTM Erja Anttonen (HUMAK, Joensuun kampus). Lehmusoksa vastaa devising-työskentelystä, Erja Anttonen puolestaan voimauttavan valokuvan menetelmästä.

Osallistujiksi produktioon haetaan 5 joensuulaista ikäihmistä ja 5 Teatteri Sataman nuorta, jotka ovat innokkaita tekemään uutta ja tutustumaan eri-ikäisiin joensuulaisiin. Työskentely alkaa 30.8. ja päättyy helmikuussa 2010. Valituille osallistujille osallistuminen on maksutonta, ja ryhmä työskentelee Joensuun keskustassa sijaitsevissa tiloissa.

Osallistujat valitaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä - kannattaa toimia pian! Mukaan voi ilmoittautua viimeistään 14.8. mennessä Ulla Lehmusoksalle, puh. 044 2067662 tai ulla.lehmusoksa@teatterisatama.net Ilmoitathan ilmoittautuessasi myös sen, onko käytössäsi kamera.

Ennakkotehtävänä pyytäisimme jokaista etsimään ja ottamaan mukaan Sinun voimakuvasi: kuvan, joka on sinulle itsellesi on tällä hetkellä tärkeä ja antaa sinulle voimaa. Kuva voi liittyä sinuun, perheeseesi, kavereihisi, harrastuksiisi, opiskeluun, työhön, luontoon - ihan mihin vain, mikä on sinulle itsellesi tärkeää.

Kuva voi olla kuva vaikkapa valokuva-albumistasi, muistitikultasi tai lehdestä. Ensimmäisellä kerralla esittelet voimakuvan muille. Sinulla täysi oikeus kertoa haluamasi ja itse valitsemasi asiat voimakuvastasi.

*) Devising - teatteriesityksen lähtökohtana on joukko materiaalia, ajatuksia, väitteitä ja kysymyksiä teemasta, jota halutaan käsitellä. Lähtömateriaalia analysoidaan ja tutkitaan toiminnallisesti näyttämöllä työskennellen. Prosessin lopputuloksena syntyy käsikirjoitus ja esityksellinen muoto. Esitys on vahvasti tekijöidensä näköinen.

Voimauttavan valokuvan menetelmä on sosiaalikasvattaja, valokuvaaja Miina Savolaisen kehittämä menetelmä, jonka avulla opetellaan dialogista, vastavuoroista tapaa kohdata toinen ihminen. Menetelmän avulla tehdään näkyväksi kullekin ihmiselle merkityksellistä, hyvää ja arvokasta.

Uusia sanoittajia koulitaan tänä kesänä neljän päivän biisinikkarikurssilla Joensuun popkadulla 13.7. alkaen. Opettajina toimivat tunnetut sanasepot Pauli Hanhiniemi ja Hehkumo -bändistä eli Hanhiniemi, sanoitusopit, ja Ville Rauhala, sävellysopit.

Kurssilla voi opetella kokonaisten laulujen tekemistä tai keskittyä pelkästään sanoittamiseen. Sinne voi tulla myös kaverin kanssa tekemään lauluja ja ottaa omia soittimia mukaan. Koulutus sopii niin konkareille kuin aloittelijoillekin ja osallistujille taataan asiallinen palaute.

Koulutukseen 13 - 16.7. pääsee 40 eurolla tai peräti ilmaiseksi, jos on jäsenenä kirjailijayhdistys Ukrissa, Joensuun Popmuusikoissa tai Grand Old Rockers of Joensuu -yhdistyksessä. Kurssilaisia otetaan vain rajoitettu määrä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset ja lisätietoja Juha Leinoselta, juha.leinonen@joensuu.fi.

Biisinikkarikurssi jatkaa joensuulaisia musiikkiperinteitä. Kesäkursseja on järjestetty jo vuodesta 2005. Sanoittajakoulutuksen ”uusi aalto” alkoi 2003 jatkamaan 1990-luvun alussa pidettyjä kursseja. Hankkeen puuhamiehinä ovat toimineet musiikkikulttuurin monitoimimies Juha Leinonen ja kirjailija Kari Tahvanainen. Päärahoittajana toimii Luovan säveltaiteen edistämissäätiö Luses.

”Älä masennu, vaikka sinua lauluntekijänä pidettäisiin omituisena ihmisenä, onhan niitä sellaisiakin tyyppejä jotka työkseen kiertävät formula-autoilla ymmyrkäistä rataa eivätkä koskaan pääse pidemmälle. Ja sitten on vielä niitä tyyppejä jotka makailevat sunnuntait sohvalla ja katselevat niitä toisia jotka turhanpäiten ajelevat ymmyrkäistä rataa. Ne vasta ovatkin omituisia. Laulujen väsääminen on älykkäiden ihmisten haastavaa puuhaa, ja vaikka sinulle naurettaisiin, älä välitä.” - Heikki Salo

Lisätietoja: Juha Leinonen, juha.leinonen@joensuu.fi, 050 - 461 9954

Aarre Savolainen toimi Ukrin puheenjohtajana vuosina 1978 - 79.

Kirjailija, sotaveteraani Aarre Savolainen oli syntynyt Viipurissa 27.01.1920. Käytyään keskikoulun hän meni rautateille veturinlämmittäjän oppiin. Hän joutui nuorena rintamalle, missä hän toimi konekiväärimiehenä, mutta joutui yllättäen vielä oppilaana tarttumaan vetureiden ohjaimiin. Sotien jälkeen vetureista tulikin hänelle työtovereita, ystäviä, jopa rakastettuja, kuten hän runoissaan kuvaa näitä teräsjärkäleitä. Eläkkeelle jääminen oli haikeaa: ”Jäähyväiset ratalinjoille, / asemille ja varikoille. / Haikea hyvästijättö työtovereille, / höyryvetureille, myös tälle siniselle lättähatulle. / Viimeistä kertaa soitan dieselvalssia / ajopöydän nappuloilla.”

Toinen läheinen aihe oli sota. Se oli arkista ja julmaa, mutta kirjallisesti lahjakkaana   Aarre Savolainen osasi kuvata sitä sydämeenkäyvästi. ”Me marssimme, marssimme, / teräskypärät aivoja puristaen marssimme, / jalkaväki, konekiväärimiehistö ja tykistö, / taistellen, verta valuen ja kuollen / etäiselle Syvärin virralle. / Ja me palasimme Stalinin urkujen / jylinä kantapäillä.” Toisessa runossa hän kirjoittaa: ”Sota ei katoa veteraanien mielestä / eikä äidin suru. /Kaatuneiden piirteet pysyvät / muistissa nuorina, / samanlaisina kuin viimeistä kertaa / hyvästellessä. / Valoisina, hymyilevinä ja / elämänmyönteisinä, / kun juna lähti Syvärille.”
Äidinkin surun hän sai nähdä, kun hänen veljensä kaatui 19-vuotiaana ja sai hautansa Viipuriin. Ja nyt jo ikääntyneenä veteraanina hän usein muisteli sotaa ja sen tapahtumia. Viimeinen julkaistu kirjakin on muistelma näistä ajoista. Lämpimästi hän muistelee myös asetoveriaan Väinö Linnaa. Kirjoitustyötä hän teki aivan viimeisiin kuukausiin asti, mutta tämä viimeinen, omaelämäkerta jäi kuitenkin kesken.

Aarre Savolainen osallistui uutterasti kirjailijayhdistys Ukrin toimintaan. Hän oli johtokunnassa kuusi vuotta, mistä kaksi puheenjohtajana. Niihin aikoihin Ukri järjestikin lukuisia kirjallisuusseminaareja ja kirjoittajaleirejä.

Aarre Savolainen piti itseään aina karjalaisena ja Viipurin poikana. Sodan loputtua hän asettui Joensuuhun, josta tuli hänen kotikaupunkinsa vuosikymmeniksi. Hän oli kuollessaan 15.05. 89-vuotias. Viimeisen lepopaikan hän sai vanhempiensa ja vaimonsa viereen Joensuu hautausmaahan.
”Konekiväärimme oli asemissa / palaneen talon luona. / Jossain tempoili menetetty nuoruuteni. / Rintamalla ei ollut  tyttöjä, / oli vain verta, nälkää ja täitä. /En surrut omaa kohtaloani, / tahdoin nähdä yhden tavallisen päivän, / jolloin Syväri olisi virrannut /ilman ruumiita / ja tykit vaienneet hetkeksi.”
Nyt on hiljaista, veteraani. Ystävyydellä

Vuokko Juurisoja

Ukrin johtokunnan puolesta

(Aarre Savolaisen hautajaiset ovat 5.6. vain omaisten läsnäollessa)

Aarre Savolainen. Kuva Ukrin juhlakirjasta Kielen kärjessä Ukri (2006) - kuva on Savolaisen kotialbumista

Elsi Komu, Hanna Kirjavainen ja Tapani Tavi ovat vieraina kesäisessä kirjaillassa Louhitalolla Enossa perjantaina 12.6. klo 18. Kirjailijayhdistys Ukrin ilta on tällä kertaa osa Murrosmailla-matineasarjaa.

Joensuulainen Elsi Komu kertoo uudesta Sateen vara –novellikokoelmastaan, jossa ihmiset etsivät tietään parempaan huomiseen. Kontiolahtelainen Hanna Kirjavainen esittelee uutta näytelmäänsä Kasvukone, joka on iloinen komedia perikadosta uraanikaivoksen varjossa. Enolainen Tapani Tavi runoilee kokoelmastaan Rantalaisia.

Ukri järjestää illan yhdessä Enon Kaverikellarin ja kulttuuriyhdistys Louhen kanssa, tapahtumaa tukee Joensuun kulttuuritoimi. Murrosmailla-matineasarjassa on syksyllä vielä luvassa ilta Tulilla –sanoja ja säveliä luonnosta.

Lisätietoja:
Louhi ry., Maarit Hämäläinen-Koljonen, puh. 0447559299

HUOM! Bussikuljetus tapahtumaan on peruttu osanottajapulan takia!

Mutta tervetuloa omalla kyydillä Ilomantsiin!

kahdenkarjalanrunous2009juliste

Kuudes Kahden Karjalan runous -tapahtuma Kielten rajoilla – rajojen kielillä järjestetään 16.5.2009 Kotimäen koululla Ilomantsissa kello 13:30 alkaen. Seminaari käsittelee karjalan kielen nykytilaa, Tverin karjalan kirjallisuutta sekä runoilija Katri Valan tuotantoa, joka kytkeytyy myös Ilomantsiin ja Kotimäen kouluun. Seminaarin puhujina ovat mm. professori Pekka Zaikov Joensuun yliopistosta, päätoimittaja Anja Kangas Ilomantsista, karjalan kielen tutkija Matti Jeskanen Joensuusta sekä petroskoilainen runoilija Kristina Korotkih. Seminaariin sisältyy kirjallisuusilta, jossa esiintyvät kirjailija Eeva Tikka ja runoilija Pauli Hiltunen. Myös yleisö on tervetullut osallistumaan ohjelmaan esittämällä runoja. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

Kahden Karjalan runous on tieteellis-taiteellinen seminaari, jota on järjestetty vuodesta 2004 alkaen. Vuotuinen seminaari kokoaa yhteen kirjailijoita, kirjallisuuden ja kulttuurin tutkijoita ja harrastajia Venäjän Karjalasta ja Suomesta. Seminaarin tavoitteena on edistää kulttuuri- ja kirjallisuustoimintaa ja tutkimuksellista vuorovaikutusta rajojen yli sekä raja-alueen kielillä (suomeksi, karjalaksi ja venäjäksi) toimivien kirjoittajien välillä. Lisäksi tavoitteena on edistää suomeksi kirjoittavien nuorten kirjoittajakoulutusta rajan molemmin puolin. Näitä tavoitetta mukaillen seminaari on järjestetty vuorovuosina Joensuussa ja Petroskoissa ja seminaareissa on tarjottu esiintymismahdollisuuksia erityisesti nuorille kirjailijoille ja tutkijoille. Seminaarien teemat ovat käsitelleet Karjala-kuvia (Kaksi Karjalaa 2004), kirjallisuuden sankarihahmoja (Sankarit 2005), laululyriikkaa (Laululla 2006), lasten kirjallisuutta (Leikillään 2007) sekä kirjallisuuksien kohtaamisia (Kohtaaminen 2008).

Seminaarin järjestäjinä ovat OK opintokeskus, Maaseudun sivistysliitto, kirjailijayhdistys Ukri ry, Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitos ja suomen kielen ja kulttuurintutkimuksen oppiaineryhmä, Iljala ry.

Lisätietoja seminaarista saa kirjailijayhdistys Ukrin kotisivuilta http://www.ukri.net sekä Tuulikki Kurjelta p. 013-2512460.

Seminaariin järjestetään linja-autokuljetus Joensuusta, kauppatorin tilausmatkabussipysäkiltä Siltakadulta kello 12. Tarkemmat tiedustelut Kari Tahvanaiselta sähköpostilla osoitteesta kari.tahvanainen@joensuu.fi, tai tekstiviestillä tai soittamalla puh. 050-3561903.

Ohjelma

Ukrin nettiantologia on avattu. Ensimmäisenä kirjoittajana on ukrilainen Irja Halonen Rasivaarasta.

WSOY:n kirjallisuussäätiö myönsi Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukrin
Sanaratas-jaostolle 19 000 euroa KIR-JA-KURK-KAUS –tapahtumasarjan järjestämiseen
Joensuun seutukirjaston 17 toimipisteessä syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana.

KIR-JA-KURK-KAUS on ekaluokkalaisten oma sanataidepäivä. Siellä juuri lukemaan
opettelevat ja lukemaan oppineet ja aloittelevat kirjastonkäyttäjät elävät yhden päivän
kirjojen maailmassa. He tutustuvat uusiin, helppoihin, kiinnostaviin ja erilaisiin
lukemaan opetteleville kirjoitettuihin kirjoihin ja ottavat osaa kirjan tapahtumiin
erilaisissa taidepajoissa.

Ideaa kokeiltiin Joensuun kaupungin kirjastossa 24.1.2009, kun luultavasti maailman
ensimmäinen ekaluokkalaisten sanataide- ja draamapäivä, KIR-JA-KURK-KAUS, kokosi 22 lasta
seikkailemaan ja näyttelemään sekä tutustumaan kirjoihin ja kirjoista ja sanoista
kiinnostuneisiin kavereihin. Päivä alkoi draamallisella kirjavinkkauksella ja jatkui
sanataide- ja draamapajoissa, joissa eläimiksi muuttuneet lapset kuvasivat kameralla
näkövinkkeleistään maailmaa ja kirjoittivat ja lähettivät kortteja kavereilleen. Välillä
syötiin keittoa ja muutakin pikkupurtavaa. Loppujuhlassa velhot tarjoilivat kakkua ja
loihtivat eläimet takaisin lapsiksi.  Vanhemmat osallistuivat loppujuhlaan ja
kirjavinkkaukseen, heidänkin on hyvä tietää, millaista kirjatarjontaa heidän lapselleen
on olemassa ja oppia löytämään niitä kirjastosta.

KIR-JA-KURK-KAUS sai loistavaa palautetta ja sitä on kyselty mm. Outokummusta ja
Polvijärveltä. Tästä innostuneena Sanaratas-väki ajatteli lanseerata toiminnan
laajemmaltikin ja muodostaa tapahtumasta vuodesta toiseen jatkuva perinne. WSOY:n
rahoituksella Sanaratas voi toteuttaa KIR-JA-KURK-KAUS –tapahtumat laajasti Joensuun
seutukirjaston toimialueella.

Tarinaniskennän SM - Joensuun karsinnat pidettiin torstaina 16.4.  Joensuun Teatteriravintolan lasiterassilla. Kilpailijoita oli seitsemän, joista neljä naista - kaksi nuorta opiskelijaakin oli nyt uskaltautunut mukaan. Tarinoiden taso oli selvästi viime vuodesta noussut, joten tuomariston ( Jaana Parikka, Henri Räsänen, Pentti Stranius) tehtävä ei ollut helppo. Kolme parasta kuitenkin erottautui joukosta. He olivat Sirkka Siivola, Veliasko Asikainen (myös yleisön valitsema suosikki) ja Anne Grön.

Voittajaksi rankattiin pitkien pohdintojen jälkeen Sirkka Siivola. Hän matkustaa Kärsämäen Tarinaniskennän SM-loppukilpailuun 11.7.2009. Siivola on tuomariston arvion mukaan 85-vuotias ikinuori ja rennon koskettavasti ja karjalaisväritteisesti jutusteleva synnynnäinen tarinankertoja ja EN JUO ENÄÄ IKINÄ VIINAA tragikoominen itsetilitys. Siivola ei elämänkokemuksiaan eritellessään todellakaan säästä itseään, vaan asettuu  “tuomiolle” tavalla joka liikuttaa. Tarina on lyhyt, ytimekäs ja ilman suuria eleitä sydänverellä kerrottu - siinä on selkeät huippukohdat ja loppunousu, ehkä myös humoristinen elämänopetus. Kerronta edustaa minimalistista, toteavaa tyylilajia, jossa elämänkokemus ja sanoma pulppuaa kuulijalle kaurismäkeläisinä kuvina ikään kuin rivien välistä.

Tuomariston psta
Pentti Stranius

Lisätietoja Tarinaniskennän SM-kilpailusta, Elämäntarinayhdistyksestä ja
Elämäntarina-lehdestä: http://www.karsamaki.fi/elamantarina

Kaunokirjallisuuden omakustantajat astuvat julkisuuteen ensi keskiviikkona 22.4. omakustanneillassa Joensuussa. Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukri järjestää vuosittaisen tapahtumansa nyt kymmenettä kertaa. Omia kirjojaan Taidekeskus Ahjossa esittelevät mm. Elsi Komu, Raimo Tyyskä, Kaija Hulkkonen ja Erkki Väisänen. Lisäksi KopiJyvä Oy:n edustaja kertoo, kuinka kirjat saadaan kansien väliin.

Omakustannekirjat ovat usein yllätyksiä putkahtaessaan julkisuuteen. Useimmat omakustanteet jäävätkin paikalliskirjallisuudeksi. Niitä myydään vain kädestä käteen.  Omakustanteita rustataan antaumuksella, mutta tietoa tekemiseen ja markkinointiin kaivataan. Ukrin suosittu omakustannematinea vastaa tähän tarpeeseen. Ukri edistää omakustanteiden markkinointia myös internetiin perustamallaan omakustanneluettelolla. Se löytyy osoitteesta www.ukri.net.

Matinea on taidekeskus Ahjossa, Kirkkokatu 23, klo 18 alkaen. Tilaisuuteen toivotetaan tervetulleiksi omakustanteiden tekijät ja kirjanystävät - vaikkapa ostamaan kirjoja yllätyslahjoiksi. Lava on vapaa. Kahvipannu on kuumana.

Lisätietoja Ukrin varapuheenjohtaja Kari Tahvanaiselta, kari.tahvanainen@joensuu.fi, puh. 0503561903. www.ukri.net

Ukrin ja Suomen Tietokirjailijoiden/Pohjois-Karjala yhteinen jäsenilta to 16.4. klo 18.00 hotelli Kimmelissä Joensuussa.

Keskustelua kauno- ja tietokirjallisuuden tiimoilta. Vieraina Suomen Kirjailijaliiton pj. Tuula-Liina Varis ja Suomen Tietokirjailijoiden pj. Pirjo Hiidenmaa.

Kahvitarjoilun vuoksi ennakkoilmoittautuminen 30.3. mennessä pj. Kanerva Tuomiselle tai vpj. Kari Tahvanaiselle, yhteystiedot Ukkosessa ja nettisivujen Yhteystiedot-osiossa. Lämpimästi tervetuloa!