Kirjailija
Risto Erosen kiitospuhe Vuoden Kynästä:
"Tämä
kiitospuhe on kiitollista kuultavaa, koska se on lyhyt. Tsehov
on sanonut jotenkin niin, että mikään ei ole niin vastenmielistä,
kuin maakunnallinen kuuluisuus. Suomi oli tuolloin 1800-luvun
lopulla Venäjän maakunta ja asiallisesti yhtä kuin Helsinki.
Suomi
on nyt kirjallisuuden valtapiirin osalta, jos mahdollista, vieläkin
pienempi maa kuin 1800-luvun lopulla, varsinainen tsehovilainen
maakunta: mikä tarkoittaa paria kourallista kirjailijoita, saman
verran etelän median kulttuuri- ja muita toimittajia sekä kustantamojen
markkinointiosastojen sakkia. Siis hyvin pieni maa, maakunta,
jossa kaikki tuntevat toisensa ja joista on toinen toisilleen
hyötyä.
Tässä
suhteessa Pohjois-Karjala on Suomea suurempi. Minä en tunne
Ukrin hallituksen jäseniä, palkintoraatia. No joo, puheenjohtaja
Tahvanainen on morjestusasteella, muita en edes ulkonäöltä,
paitsi Leena Leskisen, jonka kanssa olemme muistaakseni jos
emme riidoissa, niin jonkin asteinen mököttely on puolin ja
toisin käynnissä.
Kiitos
teille, Ukri ry:n päättävä elin, ketä ja missä nyt siellä olettekin,
Suomen rehellisimmästä kirjallisuuspalkinnosta."